..kuulostaa ihan joltain päivän vatsalihastreeniltä. Mutta ei - meillä treenataan koiran nimeä ja sitä mitä sen lausuminen tarkoittaa koiralle.
Olin lauantaina kuuntelemassa Paula Speerin luennon pomminvarmasta ns."hätäluoksetulosta". Luento oli ERITTÄIN hyvä ja siinä sivussa keskusteltiin aika paljon muistakin koiran kouluttamiseen liittyvistä asioista. Palailen tähän luentoon vielä varmaan useammassakin postauksessa, mutta aloitetaan nyt vaikka tästä koiran nimi -asiasta.
Eli saatiin kotiläksyksi treenata luoksetuloa koiran nimeä käyttämällä ja tarkoituksena tehdä 100 toistoa per päivä. Mahdotonta(ko)..?! :O
Harjoitusten pitää olla niin helppoja, että koiralle ei anna mitään mahdollisuutta epäonnistua. Ja palkan aina niin hyvä, että koira oikeasti haluaa tulla luokse. Eikä siis nyt haeta mitään täydellistä eteen/sivulletuloa, vaan sitä että koira heti oman nimensä kuultuaan juoksee omistajan luokse.
Täytyy tunnustaa että näiden kolmen päivän aikana en kyllä ole päässyt kuin ehkä 50 toistoon per päivä. Koska pitää olla 100 % varma että koira tulee luokse kun sen nimen sanoo, niin ei vielä uskalla ruveta kikkailemaan jos koira ei ole ihan mukana touhussa (korvat poissa pelistä). Mutta olen kyllä jo näiden kolmen päivän aikana huomannut, että yhteistyömme on parantunut jo pienin askelin.
Jatkamme siis harjoituksia. Jokaikinen päivä. Ja 100 toistoa on tavoite.
Ei - vaan tavoite on minun ja Viskin välisen luottamuksen kasvattaminen.
...ja joku fiksu tai jälkiviisashan sanoisi tähän että ettekö sit ole opettaneet tuota heti pentuna Viskille. No ei olla. ☺ Mutta onneksi "vanha" koirakin oppii uusia temppuja!!
Kuvat on otettu jo edellis viikonloppuna. Viskin kaverina Seri.