Täällä nuuskutellaan...

...ja nautitaan ihanasta pentuajasta niin intensiivisesti ettei malta edes tietokonetta avata! :)

Haettiin Viski torstaina ja kotimatka meni tosi hyvin. Ensimmäiset 20 minuuttia vähän itketti, mutta luulenpa että se johtui siitä, kun joutui olemaan tuon isännän sylissä alkumatkan. Heti kun pääsi äipän syliin, niin johan siihen oli hyvä nukahtaa! <3 Ja siellä mun jaloissa se melkein koko matkan nukkui. 

Uudessa kodissa riitti ihmeteltävää. Ja riittää edelleenkin. Ei olla vielä käyty tutustumassa edes navettaan, mutta pikkuhiljaa.... :) Kisut ei ole ollut ihan tyytyväisiä meidän pennun hankintaan! :) Tyyne möksöttää edelleenkin, mutta nyt sentään jo uskaltaa käydä sisällä syömässä. Lyyti ei oikein ole moinaiskaan, kunhan Viski vaan malttaa olla ajamatta takaa.

Ensimmäinen koirakaverikin on jo tavattu, saksanpaimenkoira narttu Pepi. 

Hauskan näköinen parivaljakko, kun Pepi on oikeasti tosi pienikokoinen narttukoira, mutta Viskin rinnalla ihan valtava! :) Pepi olikin pennulle hyvä kaveri, kun osaa suhtautua niin rauhallisesti pieneen kaveriinsa <3

Näin muutaman päivän tutustumisen jälkeen ei voi sanoa muuta, kuin että ihanan rauhallinen, tasapainoinen ja rohkea pentu meillä on!! 

Viski Cola ;)

Koirakankaan Oiva Pamaus 7 vkoa

Nyt HÄN on luovutusiässä, wuhuu!! :) Vielä vaan pitäisi kaksi päivää malttaa, ennenkuin saamme hänet tänne kotiin....

 

Onneksi ihana kasvattaja lähetti ikävän lievennykseksi kuvan 7 viikkoisesta karvapökäleestä! <3

P.S. Huomaatteko kellä on jo korvat pystyssä...?! :) Ja hirmuisen suuret korvat onkin!!

Jaa mistäkö nimi VISKI...?

Isäntä olis halunnut Kaken, minä Sulon tai Urhon. Ehdotuksia heiteltiin puolin ja toisin, ja mikään ei oikein iskenyt molemmille. Nimen pitäis kuitenkin olla lyhyt ja ytimekäs ja helppo huutaa. Esim. Kake olis aika vaikee huutaa "KAAAKEEE".... :D

Ensin löydettiin yks yhteinen nimivaitoehto ja se oli Masi. Ja sit jostain syttyikin ajatus Viskistä! :) Pitäähän tilalla jossa on baari, olla myös oma Viski!

Sitä paitsi, monilla reissuilla olen kuullut lauseen "onneksi on viski mukana"! Niinpä! ;)
Kyllä aina pitää yksi Viski olla mukana. Ja niinkuin meidän mammakin totesi, "tämän nimen minä ainakin muistan"! <3

Koirakankaan Oiva Pamaus 5 vkoa

Ajattelin että alan pitämään meidän tulevalle pennelille ihan omaa blogia. Toki se seikkailee myös tuolla Elämää Koivurannassa -blogin puolella, mutta en viitsi niitä postauksia täyttää pelkillä koirakuvilla. Joten tänne puolelle tulee sitten sitä kuvatulvaa enemmän! :) Ja ehkä myös vähän jotain treenipäiväkirjaa, sitten kun niin pitkälle päästään...

Mutta, saanko esitellä, tässä on siis Koirakankaan Oiva Pamaus alias Viski! <3

Kuvat on otettu siltä reissulta, kun Viskiä kävimme ensimmäistä kertaa katsomassa. Sisarusporukassa oli 4 urosta ja 6 narttua. Selvää oli alusta saakka, että uroshan meille tulee. Jaa miksi...? En osaa perustella sen paremmin, mutta uros meillä on aina ollut ja uros tulee olemaan. Jotenkin tykkään niiden mutkattomasta luonteesta ja ajatuksenjuoksusta enemmän. 

Aikamoinen tehtävä oli valita neljästä tasaisesta uroksesta se meille paras. Etukäteen sovittiin, että ei sit oteta sitä isointa. Syy se, että Jimihän oli tosi iso schäferi ja ehkä jonkin verran myös kärsi vanhempana sen ison kokonsa puolesta. 

No yllätys yllätys, se yksi pontuskäntys, pikkukarhuhan se meidän sydämet sulatti! <3

Ihastuimme juuri siihen massiiviseen kokoon (ja mitä juuri sovittiin.......), ihanaan väritykseen ja leppoisaan luonteeseen. Saas nähdä millainen kaverista tulee sitten isompana! :)

Uskon, että pennuista tulee kaikista aika kauniita & komeita! Nimittäin jos ovat yhtään vanhempiinsa tulleet... Äiti oli niiiiiiiin mielettömän kaunis, ihastuin siihen ihan ikihyviksi!! Kuinka voi olla jollain niin suuret korvat ja niin kaunis katse!! <3 Oli kyllä yksi kauneimmista nartuista, mitä olen koskaan nähnyt!! Isää en nähnyt livenä, mutta kuvia olen nähnyt. Ja isän kasvattaja taas on minulle tuttu, tai ei itse kasvattaja niinkään, mutta sen koirat. Seurailimme pitkään kyseisen kasvattajan koiria, ja mietimme, että sieltä voisimme sitten joskus tulevaisuudessa ottaa seuraavan koiran. Mutta sitten tulikin Oiva Pamaus! :)

Vielä pitäisi viikko malttaa odottaa, ennen kuin saamme hakea "vauvan" kotiin!! Eli viikko siis aikaa rakentaa yksi portti, käydä ostamassa pentupanta, SIIVOTA (argh...tää on se pahin) ja muutenkin valmistautua henkisesti pennun tuloon! :)

Palataan siis pennuntuoksuisiin tunnelmiin viikon kuluttua!!<3

Mukavaa viikonloppua!